Silloin kun tarvii jotain..

Ajattelin jakaa teille pienen tarinan elämästä Maltalla -tai silloin kun kaikki ei mene ihan kuin suunnittelee #mela (joka muuten tarkoittaa paikallisten keskuudessa vähän niinkuin kaikkea noniin ja ei voi mitään). 

20.11. sain sovittua kiinteän DSL -liittymän siirron uuteen osoitteeseen ja lounaan aikoihin lähdin töistä kotiin odottelemaan teknikkoa. Iltapäiväaika kattaa kaiken 12.00-16.30 välisenä aikana. Noin 13.00 aikaan sain puhelun teknikolta, että missä se teidän asunto on ja olen tässä kirkon vieressä. Muuten hyvä mutta saman kadun varrella on kaksi eri kirkkoa. Asentaja ajoi sattumoisin juuri väärästä suunnasta katua ja kohtasi pätkän yksisuuntaista katua. Näin ollen ensimmäinen operaatio oli mennä etsimään missähän tämä paikallinen asentaja on, koska hänhän ei voinut liikkua siitä paikasta. Muutaman min ylämäkeen käveltyä löysin hänet ja neuvoin miten meille löytää. Lähdin kävelemään mäkeä alas ja eiköhän asentaja huristanut jo vastaan vaikka neuvoin pysähtymään mäen alla... #mela. 

Seuraava probleema. Asuntoon ei oltu vedetty kaapeleita katolta asti vaan löytyi eri operaattorin yhteys ( tässä vaiheessa voisi kysyä, että miksei vain jatkettu toisen operaattorin nettiä -noh itsellähän on voimassaoleva netti/tv paketti). Noh probleema jatkuu ja seuraavaksi pitäisi päästä sähkökaapille, joka sijaitsee katolla. Ainut tapa päästä katolle sähkökaapin luokse on kattohuoneiston terassin kautta. ONNEKSI rouva oli kotosalla. Kaapelit saatiin vedettyä katolle vihdoin ja jonkin tovin askartelun jälkeen kaapelit alhaalla meidän asunnossa. Loppuviimeistely ja avot netin pitäisi nousta linjoille 1-2h sisällä. Loppu piti fiksaa vain sisäisesti operaattorin puolelta. Asentaja itsestään oli hyvinkin epämiellyttävä. Hyvä, ettei housut tippuneet, astui paskaisilla kengillä vessanpöntön istuimein päälle, pyysi päästä vessaan eikä edes käynnin jälkeen pessyt käsiään.. #mela.

Arvata voikin, että tuon jälkeen kun asentaja katosi laittoi kaveri pari kerrosta ylempää viestiä, että heidän netti meni poikki. Molemmat meistä alkoi seuraavien päivien aikana soitella asiakaspalveluun ja vastaus oli kokoajan, että kohta toimii kohta toimii ja tiketti välitetty eteenpäin.

Eilen illalla kun netti ei vieläkään toiminut eikä luvattua sms saatu missä kerrotaan netin tilanteesta laittoi Chris viestiä kaverilleen, joka toimii operaattorin asiakaspalvelussa. Tuolta hän sitten näki, ettei mun tiedoilla oltu edes tehty mitään tikettiä.... #mela..

Uusi aika teknikolle saatiin eilen 29.11 vasta ensi viikon perjantaille 7.12. Mutta kattohuoneiston rouva ei ole kotona tuolloin, joten asennus siirtyy 11.12 alkavalle viikolle, jolle osuu myös yksi pyhäpäivä joten tällä hetkellä toiveet siitä, että kiinteä netti toimisi ennen vuoden loppua on aika epärealistiset. 

ONNEKSI saatiin kuitenkin operaattorilta mokkula mihin saatiin laitettua mobiilidataa ja mikäli se data loppuu riittää soitto asiakaspalveluun, jolloin saadaan lisää.


Tarina jatkuu kunnes lisää päivitystä tapahtuneesta. 

Syksyn kuulumisia

Taas pitkän tovin jälkeen löytyi aikaa ja innostusta kirjoitella hiukan. Vähän harmittaa välillä ettei saa jotenkin aikaan kirjoiteltua niin paljon. Yksi syy on, että esim mobiilissa Bloggerin sovellus oli jossain vaiheessa tovin pois käytössä. Joten reissukirjoitukset offlinessa jäivät täysin. Noh mutta mennääs hiukan taaksepäin ajassa.

Syyskuussa tosiaankin reissattiin Puolaan ja päästiin kokemaan puolalais-maltalaishäät. Verrattuna muutamaan viimeiseen maltalaiseen häihin oli puolalaisissa hyvin paljon samaa suomalaisten häiden kanssa. Omasta mielestä kaksipäiväiset häät on kyllä ihan liikaa. Ensimmäisenä iltana juotiin ja paljon ja vodkaa meni senkin edestä. Ruoka oli hyvää ja erilaiset hääleikit hauskoja. Seuraavana päivänä vodkaa meni taas ja matkaan saatiin vielä pullo vodkaakin. Wroclaw itsestään oli todella symppis ja tonttujen metsästys kaupungissa oli hauskaa huvia. Tietenkään ei voi unohtaa sitä, että käytiin katsomassa mun teini-idolia The Rasmusta samaan aikaan. Keikka oli ihan mahtava ja voi sanoa, että jokaisen biisin mukaan pystyi laulamaan. 

Lokakuussa vanhemmat eksyi tänne ja tapasivat Chrisin ensimmäistä kertaa. Reissattiin nelistään Pisaan, jossa ihasteltiin mm kaltevaa tornia ja tehtiin päiväreissu myös Firenzeen. Kesällä sitten Suomeen näyttämään Chrisille Suomen kesää. Yöttömät yöt ja hyttyset. 

Viime viikonloppuna tein minireissun Lontooseen. Chris lähti jo puolessa välissä viikkoa konferenssiin ja itse matkasin perässä viikonlopuksi. 30km kävelyä 3pv aikana oli ihan hyvä treeni. Tietenkään shoppailua unohtamatta ja päästiin jo ihastelemaan muutamia joulumarkkinoita ja maistelemaan kuumaa siideriä ja glögiä. 

JA uutisia, saatiin tosiaankin vihdoin kämppä meille ja muutto takaisin Spinolaan. Uudessa asunnossa on pari makkaria ja isohko keittiö/olohuone plus TERASSI. Odotan innolla, että terdeä saa laitettua keväällä kesäkuntoon. Kesäolohuone. Mun nykyisessä asunnossa kun on vain pieni parveke jonne mahtuu kaasupullo mutta, muuten siellä ei voi oleskella. Mutta tää Malta vuokramarkkinat on niin pilvissä. Asunnot vaan kallistuu kallistumistaan ja mitä hirveämpiä luukkuja kaupataan. Alla muutamia kuvia uudesta asunnosta (kuvat entiseltä asukkaalta, pistän lisää kunhan saadaan siitä meidän näköinen). Asunto on vuokrattu ja parin vuoden sopparilla, joten vielä ei toistaiseksi Maltalta olla liikkumassa minnekään. 

 Seuraavaksi vaan alkaa uuden asunnon sisustus ja mm joulukuusen hankinta. Ajattelin ensimmäistä kertaa näin 3.5v jälkeen täällä asuessani ostaa joulukuusen. 

Katsaus taaksepäin

Joskos taas hiukan kuluttaisi aikaa ja kirjoittaisi kuulumisia Maltalta.

Malta tämä pieni saarivaltio keskellä Välimeren turkoosia vettä on ollut pitkään niin turistien kun iGaming -alalle hakevien kohde. Itse muutin saarelle tosiaankin kesäkuun alussa 2015 joten tovin on täällä tullut ihmeteltyä menoa ja meininkiä. 

Hiljattain julkaistussa EuroStatsin julkaisussa oli maininta hintojen noususta ja tästä inspiroituneena LovinMalta kirjoitti oman vertauksen jossa maininta oli 135% noususta. Vuodesta 2000 lähtien Maltan hintataso on tasaisesti noussut missä suurin muutos on todennäköisesti tapahtunut asuntojen hinnoissa. Monet vuokra-asuntojen sivustot ovat vanhanaikaisia eikä tietoja päivitellä tasaiseen tahtiin. Uudet muuttajat ihastelevat ja ihmettelevät alhaisia hintoja kunnes totuus iskee päin kasvoja. Saarelta ei löydykään sitä 500€/kk olevaa hienoa kattohuoneistoa vaan kyseisellä summalla saa juuri ja juuri oman huoneen kimppakämpästä. Tällä hetkellä yhden makuuhuoneen huoneistot ovat niin sanotulla keskusta-alueella noin 750-950€ hintaluokkaa per kuukausi. Parin makkarin huoneistot liikkuvat siinä noin 1000€ kieppeillä. 

Saarelle saapuu enemmän ja enemmän työn perässä muuttavia ihmisiä ja tästä syystä vuokrabuumi on noussut niin kovaksi ja asuntojen myyntihinnat kattoon, että osa paikallisista joutuu muuttamaan autotalleihin asumaan koska eivät pysty minimipalkalla (740€/kk) maksamaan nousevia vuokria. Kesän aikana paikalliset viranomaiset löysivät eräästä kaupungista farmin, jossa eläimien sijaan majoitettiin paikallisia maahanmuuttajia. Ihmiset maksoivat noin 100-200€/kk siitä, että saivat nukkua lehmille tarkoitetussa tallissa epäinhimillisissä oloissa. 

Onneksi kuitenkin ulkona syöminen yms on edelleen reippaasti halvempaa Suomeen verrattuna :) Hyvänä esimerkkinä maanantai-illan dinneri. Istuttiin 5* hotellin yhteydessä olevassa ravintolassa viiden hengen seurueessa. Laskuun mahtui mukaan niin pullo viiniä, pääruuat jokaiselle sekä pari olutta ja limua kuten myös muutamat jälkiruuat ja saldo oli noin 160€. 

Mutta mutta jos vaikka vaihdetaan toiseen aiheeseen. Ensi viikolla alkaa meikäläisellä kaivattu loma ja lähdetään Puolaan seikkailemaan. Itse en ole aikaisemmin Puolassa käynyt joten mielenkiinnolla odotan millainen reissu tiedossa. Lennetään Wroclowiin keskiviikkona. Reissun aikana käydään myös puolalais-maltalaisissa häissä pikkukylässä Wroclowin ulkopuolella ja heti häiden jälkeen päästään katsomaan The Rasmuksen keikkaa. Siitä onkin aikaa kun heidät on viimeksi nähnyt livenä. Reissun jälkeen parin päivän päästä vanhemmat eksyvät taasen Maltalle ja napattiin RyanAirin halppislennot Pisaan pariksi päivää. Pitänee käydä katsomassa näin 3v jälkeen kuinka paljon torni on muuttunut :D 

Anu-sisko oli täällä reippaan viikon poikaystävänsä kanssa ja vietettiin viikonloppu Gozolla seikkaillen. Reippaaseen viikkoon mukaan mahtuu vaikka ja mitä ja kiva saada vierailijoita tänne päin. Mutta seuraavaksi sitten reissukuulumiset.

Huh hellettä

Ah, se tunne kun kesä alkaa vihdoin <3 

Siitä on aika pitkä aika kun kirjoittelin viimeksi blogiin. Vanhuus ei tule yksin ja perjantai-illan yksinäisen leffaillan vuoksi nukahdin niin aikaisin - tarkoittaen toki sitä että lauantai aamulla meikä on ylhäällä aikaisin :D 

Edessä olisi pikkuisen siivoamista ja pikkuhiljaa miettimistä mitä pakkaan mukaan ensi viikon Suomilomaan. Viimeksi olen nähnyt Suomen kesä sitten 2014 kun kesän jälkeen pakkasin kamani ja muutin Irlantiin. Sillä reissulla ollaan edelleen vaikka maa on välissä vaihtunut Maltaksi. Tämä on myös ensimmäinen näin pitkäjaksoinen aika kun olen kerralla ulkomailla. 

Mitäs kaikkea tässä onkaan tapahtunut. Noh jos aloitetaan vaikka sillä, että tämä minun "ultra modern" asuntoni kunto onkin erittäin "ultra modern". Tai paremmin Maltalaisen "ultra modern". Seinät alkaa homehtua minkä kerkeää, sisälle vilistelee kaikenmaailman liskoja ja matoja. Vaatteet ja tavarat homehtuu siinä samassa kun niitä pitää kaapissa. Asunto on sisältä tosi kiva ja moderni -mutta ilmeisesti ja uskonkin, että aika nopealla tahdilla tehty. Lisänä vielä, että rakennus itsestään on erittäin vanha. Rappukäytävissä näkyy kun kaakeli rapistuu yms. Noh eiköhän viime viikolla tullut yllätys postissa. Vuokraisäntäni joka omistaa asuntoni kato ns ilmatilan on laittanut hakemuksen rakentaa 5 KERROSTA lisää mun asunnon yläpuolelle. Onneksi oma sopimus loppuu joulukuun alussa jonka jälkeen pääsen tästä asunnosta muualle. 

Maltalla kun ostat asunnon ja varsinkin esim ylimmän kerroksen tai vastavuoroisesti kattohuoneiston kuuluu sinulle usein asunnon tuo niin kutsuttu ilmatila. Ilmatilaa voidaan käyttää myöhemmin siihen, että voit anoa luvan rakentaa kerroksia lisää. Vanhemmissa asunnoissa usein lupa rakentaa lisäkerroksia tulee kun asunto on 10v vanha. Kaikkihan tätä ei tietenkään tee mutta osa ottaa hyödyn irti. Tottakai lupa täytyy saada talon muilta asukkailta. Tästä syystä esim omalla kohdallani valitusoikeus on 6. heinäkuuta saakka mikäli lupaa ei kannata. 

Mitäs vielä, ai niin oltiin toukokuun puolessa välissä firman reissulla Barcelonassa. Reissu oli arvatenkin erittäin kostea mutta kaikilla oli hauskaa. Majoituttiin 5* hotelli W-Barcelonassa, käytiin katsomassa La Ligan viimeinen matsi. Aika huikeaa olla isolla Barcelonan futisstadiumilla. Itse en pahemmin futiksesta piittaa mutta hauskaa oli. Cava sagriaa meni muutamia kannuja ja aurinkoa sai. Kaikki selvisi hengissä -onneksi :D

Ai niin törmäsin Me Naisten toimittajaan Annakaisaan joka kirjoittaa Adventurista-blogia. Kerroin tuossa sitten hiukan mun ja Chrisin taipaleesta. Täytyy myös sanoa, että tuo asunnon metsästys on ollut ihan mahdotonta. Voisi sanoa, että esimmäiset varsinaiset kulttuurierot on tullut vastaan vihdoinkin.

Maltalla kun tosiaan asutaan pitkään kotona ja säästetään sitä omaa asuntoa varten, jota varten myös Chris on säästänyt vuosia. Välimatkat lyhyet joten sitä omaa asuntoa ei kaivata ihan niin nopeasti kun vaikka me suomalaiset. Se mikä omaan silmään pistää tässä koko touhussa ja mistä Chrisin kanssa ollaan myös juteltu paljon on se tuki vanhempien puolelta. Yritä etsiä asuntoa kun jokainen asunto on joko äidin tai isän mielestä huono, huonolla sijainnilla tai sijaintiin nähden kallis. Chris vuorostaan ei halua alkaa tapella vanhempien kanssa, joten tyytyy sitten ennemmin "miettimään" asuntoa vielä itse mistä oltaiisiin molemmat varmoja. He itse ostivat asunnon missä koko perhe asuu vielä varmaankin 25v sitten noin 50 000€. Ajat on muuttuneet ja hinnat Maltalla nousee kokoajan. Veikkaan kuitenkin, että suurin juttu tässä koko asuntojupakassa on, että Chris on ostamassa asuntoa yksin. Hän ei mene perinteisen kaavan kautta jolloin seurustellaan, mennään kihloihin -ostetaan rakenteilla oleva asunto joka on parin vuoden aikana valmis ja tuon parin vuoden aikana mennään sitten naimisiin ja yhteinen koti on valmis papin aamenen jälkeen. Ja onhan se vanhemmille aina rankkaa kun esikoinen lähtee vihdoin pesästä ja alkaa rakentamaan omaa kotia :)

Ensi viikolla siis Suomeen ja lisää kirjoituksia taas reissun jälkeen.

Elämää katolilaisen uskonnon alla.

Ajattelin hiukan kirjoittaa mitä tällä hetkellä Maltalla on meneillään. Malta on tunnettu hyvinkin tiukasta katolisesta kulttuurista. Hiljattain moni asia on alkanut muuttua ja niin sanotusti "länsimaalaistua" Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Ainakin meille suomalaisille moni asia mitkä meille on itsestään selvyys ei Maltalla olekaan jokapäiväistä elämää. Mietitään vaikka pieleen mennyt avioliitto, Suomessa avioero onnistuu noin 6kk jälkeen ja elämä jatkuu molemmilla omia teitä pitkin. Maltalla avioero on tullut lailliseksi vasta lokakuussa 2011. Tätä aikaisemmin onnistui laillinen asumusero. Jotta asioita ei kuitenkaan tehdä aivan yhtä helpoksi kun Suomessa, onnistuu avioeron hakeminen vasta laillisen asumuseron jälkeen kunhan asumuseroa on kulunut vähintään neljä vuotta. Tämäkään ei tietenkään takaa sitä, että tuomari myöntää avioeron...

Entäs sitten esimerkiksi saman sukupuolen avioliitot? Nämä julistettiin 1.9.2017 lailliseksi ja tätä seurasi vuorostaan mahdollisuus hankkia henkilöpaperit kuten passi sukupuolineutraalisena eli merkinnällä  X. Tämä tuntui olevan paikallisten mielestä kuitenkin suhteellisen helppo muutos verrattuna vaikka seuraaviin:

Naisen näkökulmasta katolinen maa on hiukan haastava ja varsinkin mikä tulee esimerkiksi ei-haluttuun raskauteen. Maa suostui vihdoin hurjien keskusteluiden jälkeen laillistamaan jälkiehkäisy pillerin vasta joulukuussa 2016. Tätä ennen pillerin saattoi saada tiskin alta tai erittäin vaikean mutkan kautta. Maltalaiset edelleen uskovat jälkiehkäisypillerin toimivan abortin tavoin ja kiivasta keskustelua tästä on riittänyt. Mutta tänä päivänä noin 80% apteekeista tarjoaa pillerin laillisesti tiskiltä.

Malta on yksi 5. maasta koko maailmassa joka ei salli aborttia MISSÄÄN nimessä - ei edes silloin jos äidin henki on vaarassa. Tästä on viimeaikoina alkanut olla enemmän ja enemmän keskustelua mikä herättää itsessä osittain hilpeyttä paikallisten mustavalkoisen ajattelumaailman vuoksi. Sosiaalisen median kommentit täyttyvät tiheään kommenteista kuten murha murha ja syntymättömällä lapsella on myös oikeus elää ja kukaan ei kysy hänen mielipidettä tuossa vaiheessa. Tai yksinkertaisesti lapsi tulee mieluummin antaa adoptioon kuin tehdä abortti. Maltalle on alkanut tulla eri ryhmiä ja aktivisteja jotka ajavat joko abortin asiaa edes siinä muodossa jos:
1. Äidin henki on vaarassa
2. Äidillä on pahoja mielenterveydellisiä ongelmia tai vaarassa satuttaa itseään.
3. Raiskaus tai insesti tapauksissa.
4. Sikiön kehitykseen liittyvä hengenvaarallinen tila.
Kuten myös vuorostaan aktivistit jotka ajavat ei aborttia. Noh katsotaan mitä tuleman pitää tällä saarella. 

Tässä tällä kertaa pieni katsaus pienen kiven elämään :D 

Kevään lämpimin viikonloppu

Vihdoinkin kauan odotettu kevät alkaa näkyä Maltalla. Lämpötila nousee pikkuhiljaa ja mittarissa näkyy 18-20 astetta. Kevään tuntua on kuitenkin viileä tuuli, joka tarkoittaa ettei shortseja tai ihan t-paidalla vielä tarkene ulkona (mistä tunnistaa turistin Maltalla -shortsit ja varvastossut tässä säässä). Parasta taitaa olla, että asunto alkaa vihdoin lämmetä eikä esimerkiksi suihkussa käynti ole yhtä tuskaa. 

Käyntiin eilen Chrisin kanssa hänen työkaverin häissä. Suomalaiselle kuullostaa kovin oudolta, että häät pidetään sunnuntaina keskellä kirkasta päivää. Maltalla se on taas hyvin tyypillistä tai vuorostaan iltapäivä tai iltahäät lauantaina. Miten maltalaiset häät eroaa suomalaisista?

Maltalaiset häät on yleensä seisomahäät, eli istumapaikkoja ei juurikaan ole vaan muutamat paikat on varattu vanhuksille. Muuten porukka seisoo tapahtuman ajan -korkokengillä se tuntuu hiukan tuskalta. Varsinaista ohjelmaa häissä ei ole vaan häissä jutellaan ja juodaan. Kaikissa häissä on aina open bar joten alkoholia saa rajattomasti koko illan ajan. Varsinaista ruokailua ei ole vaan pitkin häävastaanottoa kiertää tarjoilijat erilaisten pikkupurtavien kanssa. Hääpari saapuu tapahtumaan vasta hiukan myöhemmin ja saapuessa kiertää ja tervehtii vieraita - tällöin yleensä morsiusneidot/bestman kiertävät parin mukana ja keräävät lahjakuoria. Maltalla ei anneta häälahjoja vaan aina kirjekuoressa rahasumma joka on yleensä noin 50-100e välillä riippuen kuinka hyvin hääparin tuntee. Häät loppuu siihen kun hääpari tanssii ensimmäisen yhteisen tanssin ja noin 30min sen jälkeen leikataan hääkakku ja tämän jälkeen juhlat on ohi. Pienetkin häät saattavat maksaa Maltalla jopa 30 000€ joten lahjaraha on tarkoitettu kustannuksien maksuun. Mahdolliset jatkot kustantavat aina tuhansia lisää ja tähän on yleensä kutsuttu vain läheisimmät ihmiset. Kuullostaa aika puuduttavalta? Noh vähän tylsähköt häät on Maltalla. Seuraavat on tulossa jo 14.4 ja tuolloin messu on Mdinan kirkossa ja englanniksi joten päätettin, että seuraavissa häissä mennään katsomaan myös kirkko osuus. 

Lauantaina kierreltiin ympäri Maltaa ja päädyttiin San Antonion -puutarhaan sekä käytiin Fontanellan kahvilassa Mdinassa nauttimassa päiväkahvit ja kakkupala. Lopuksi suunnattiin vielä Buskettin metsään kävelylle. Nyt olisi vielä pari työpäivää jäljellä jonka jälkeen torstaina suunta Ranskan Toulouseen pidennetylle viikonlopulle. Pieni loma tulee kyllä tarpeeseen. Seuraavaksi siis kuulumisia reissusta :)

Talvikuulumisia Maltalta.

Johan on taas tapahtunut kaikkea viime kerrasta. Katsotaan, että kuinka pitkän tarinan saan tällä kertaa aikaiseksi. Viime kerran jälkeen sain kutsun mm virallisesti käymään Chrisin kotona sekä pääsin ensimmäistä kertaa työmatkalle Lontooseen sekä herään aamuyöllä kun kämppä tulvii myrskyn vuoksi. 

Joskos sitä, vaikka aloittaisi siitä, että sain pari viikkoa sitten tuon niin sanotusti virallisen kutsun maltalaisen poikaystäväni kotiin. Olin nähnyt Chrisin vanhemmat aikaisemmin mutta vain pikaisesti eikä montaa sanaa ehditty vaihtamaan. Se, kun viimeksi sain kutsun tavata poikaystäväni vanhemmat on varmasti ainakin 10v sitten Suomessa. Nyt vastassa on ensimmäisen kerran vieras kulttuuri - onneksi Maltalla puhutaan toisena kielenä englantia, joten kielimuuria ei varsinaisesti ollu. Maltalla on kohteliasta viedä vaikka viinipullo tai vastaavaa kun saat kutsun kylään, edes jokin pieni kiitos siitä, että sut kutsutaan kylään. Kaapista löytyi Suomireissun jäljiltä Pandan konvehtirasia jonka nappasin mukaan sekä lähikaupasta viinipullo -luulisi ainakin näillä eväillä piristävän herrasväkeä. 

Chrisillä on neljä nuorempaa sisarusta jotka ovat usko tai älä neloset. Kolme siskoa ja yksi veli ja neljä vuotta nuoremmat kun hän. Chrisin veljen tyttöystävä tuli myös ensimmäistä kertaa virallisesti "näytille" samaan aikaan kuin minä ja Chrisin siskoista kahden poikaystävät tulivat kylään myös. Maltalaiset on tosi rentoja ja vieraanvaraisia ihmisiä. Chrisin isä on hovimestarina paikallisessa Hiltonissa ja toimi hyvin hovimestarin elkein kotosalla, kaivoi mm baarikaapista viinat pöytään ja piti huolen, että jokaisella riitti juomista lasissa. Yleensä maltalaiseen tapaan kuuluu isot ruoka-annokset sekä hiukan erilainen Välimerellinen ruoka mutta tällä kertaa tarjolla oli vain naposteltavia kuten erilaisia juustoja sekä leipiä ja pikkusuolaista. Suurin yllätys vierailussa oli nähdä heidän kotinsa. Chris ikää 31 jakaa huoneensa pikkuveljensä kanssa( jonka tiesin jo) mutta shokkina tuli se, että he nukkuvat KERROSSÄNGYSSÄ samoin nuo kolme sisarusta iältään kohta 27 nukkuvat samassa huoneessa kerrossängyissä. Kaippa tähän voi vain sanoa, että Välimeren kulttuuri? Pääasia on kuitenkin, että perhe on todella mukava ja heidän kanssa on helppo jutella. 

Terveiset myös Lontoosta. Viime kerrasta taitaa olla joku 4-5 vuotta kun siellä tuli pyörähdettyä. Lontoossa oli KYLMÄ mittari näytti jotain -1 ja +3/4 välissä. Onneksi sentään sää oli aurinkoinen. Käytiin Ice Totally Gaming messuilla. Mitkä oli omasta mielestä tosi mahtavat. Paljon aikaa ei esimerkiksi nähtävyyksiin ollut mutta sen verran ehdittiin maanantaina käydä, että Oxoford streetin kauppoja pääsi kiertelemään. Käytiin syömässä myös vaikka kuinka monessa hyvässä ravintolassa ja ruuan laatu pääsee yllättämään verrattuna vaikka Maltan ravintoloihin. Seuraavan kerran pitää kyllä varata hiukan aikaa ja käydä pyörimässä Lontoossa eri paikoissa. 

Mitäs Maltalle kuuluu? Noh perjantaina alkoi myrsky ja sade. Nukahdin mutta heräsin 5 jälkeen aamulla siihen kun tuuli on yltynyt niin kovaksi, että se herättää. Seuraavaksi tajua että jossain kuuluu veden tippumisääntä. Katson kelloa ja totean sen olevan vasta vähän yli 5 aamulla. Naapurissa toimistossa jatkuneet kemut vei metelin takia sänkyyn vasta 24 jälkeen. Noh ei muutakuin valot päälle ja ikkunan alla vesilätäkkö sekä ikkunaverhot märät ja vesi tippuu katosta ja ilmeisesti myös ikkunoiden välistä vaakatasossa olevan sateen/ tuulen vuoksi. Makuuhuoneen katossa on halkeama josta tippuu vesi ja samoin vessan katossa on halkeama mistä vesi tippui asuntoon. Noh mutta Mela asutaan Maltalla ja asunnot on mitä on. Myrskyt kuuluu Välimeren ilmastoon ja viime vuonna ne hajotti rakennuksia yms. Linkki englanninkieliseen artikkeliin mm tämän viikonlopun tuhoista kiitos Lovin Malta -sivuston.

Home is where your hear is - vai onko?

Tässä mietin viimeiseen postaukseen liittyen sitä, että mikä on se paikka mitä kutsua kodiksi. Puhekielessä on aina helpompi sanoa "mä meen kotiin" kuin " menen kämpille". Kun viimeksi kirjoittelin sitä, että viime vuosi taisi olla ensimmäinen pitkään aikaan kun tuota niin kutsuttua "kotia" tuli vaihdettua aika tiiviiseen tahtiin. En tiedä alkaako tässä painaa pikkuhiljaa lähestyvä 30v synttärit. Jos hypättäisiin ensimmäisenä ajassa vaikka vuosikymmen taaksepäin.

Muutin 16- vuotiaana opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja vaikka välimatkaa opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä oli hurjat 25km tuntui helpommalta muuttaa koulun asuntolaan kun lähteä seikkailemaan päivittäin Seinäjoki-Lapua akselia heikohkojen julkisten yhteyksien puolesta. Kiitos Lapuan Kristillisen Opiston tarjoaman ilmaisen asuntolan. Huone oli jaettu huonekaverin kanssa, meillä oli oma vessa mutta alakerrassa oli yhteiset tilat, josta löytyi pieni keittiö sekä tottakai pyykinpesutila. Opiskelijaelämä oli todellakin hyppy siihen niin sanottuun itsenäiseen elämään -enää ei asuttu vanhempien valvovan silmän alla vaan vapaus määrätä itse miten vapaa-ajan vietti. Tosin vastapainona tuli myös ruuanlaitto sekä pyykkien pesu -jota kukaan muu ei puolesta tehnyt. Tuohon aikanaan tuli puhuttua asuntolasta asumismuotona kodin sijaan. 

Valmistumisen jälkeen päätin hypätä tuntemattomaan ja lähdin viettämään Au Pair -vuotta Jenkkeihin. Ikää oli tuolloin 19v enkä ollu aikaisemmin ollut edes lentokoneessa. Muutto toiselle puolelle maailmaa ja täysin vieraan perheen ja kulttuurin keskelle oli kasvattava kokemus. Täytyy sanoa, että olen aina ollut todella itsenäinen ( saattaa johtua myös siitä, että olen vanhin sisaruksista) ja tottunut tekemään asioita itsenäisesti. Au pair -vuoden aikana myös koti jossa vietin ala-asteen sekä yläasteen ajan oli myyty ja vanhemmat olivat muuttaneet pienempään kerrostaloasuntoon omakotitalon sijaan. Ehkäpä viimeistään tuolloin sana mennä kotiin muutti hiukan muotoa. Au Pair -vuoden jälkeen muutin Helsinkiin ja hommasin itselleni ensimmäisen vuokra-asunnon sekä kävin ostamassa ensimmäiset omat huonekalut asuntoa varten. Tuolloin kai asuntoa pystyi kutsumaan kodiksi mutta mites kaupunki tai maa? Aika nopeasti alkoi tulla tunne ettei tämä ehkä ole kuitenkaan se paikka missä viihtyy ja mitä kutsua omaksi paikaksi. Ainut ratkaisu oli myydä omaisuus ja pakata laukut ja jatkaa matkaa eteenpäin.

Pari kesäkauden ajan työskentelin Turkissa matkaoppaana ja kauden välissä vanhempien vierashuoneessa, mikä tottakai noin 25v on aika haastavaa palata takaisin vanhempien nurkkiin. Tieto kuitenkin, että tilanne on vain tilapäinen auttoi asiaa. Vuoden päivät asuin myös siskon olohuoneessa vieras sängyssä ja kokeilin jälleen asua Suomessa mutta kylmä totuus itselle on se, ettei siellä vaan viihdy. 

Suuntana Irlanti ja uusi Au pair -pesti todella mukavassa irlantilaisperheessä. Perhe oli mahtava ja rakastuin maahan ihan älyttömästi ja paikallisten ihmisten ansiosta maahan oli todella helppo sopeutua. Irlantia voisin harkita ehdottomasti uudelleen. Ympäristö missä asuin oli tyypillinen postikorttikuva Irlannista -vihreitä peltoja ja lampaita, pieni kylä keskellä ei mitään mutta kaikki tarpeellinen kylässä ja isompi kylä noin 15min ajomatkan päässä.

Viimeiset reippaan 2.5v olen asunut Maltalla ja jotenkin rento Välimeren elämäntyyli sopii itselle tässä vaiheessa. Olen asunnut täällä aika monessa eri asunnossa ja osa niistä on ollut ihan mukavia mutta osa todella kolkkoja ja paikalliseen tyyliin valmiiksi kalustettuja (meille tyyli on ns mummon mökki). Nyt vihdoin joulukuun alusta löysin itselleni vihdoin paikan jota on tässä vaiheessa ihana kutsua kodiksi. Koti on maltalaisen mittakaavan mukaan moderni -tarkoittaen huonekaluja Ikeasta. Tällöin voi asunnon hinnaksi laittaa vaikka ja mitä ja standardi menee Skandinaaviseen mittakaavaan. Onhan se kallista, pienestä 1 makuuhuoneen asunnosta vuokrahinta on 700€ ja siihen laskut vielä päälle. Varsinkin kun Maltalla peruspalkka on noin 800-1200€ välissä. Onneksi nettikasinoilla palkkaus on hiukan parempi niin pystyy asunnon hankkimaan itselle hiukan paremmin. Kai tässä vaiheessa voi siis todeta kun paikallaan on pysynyt niin pitkään, että tässä vaiheessa koti on täällä ja niin kai sydänkin :D 

Lämpimästä ja kylmään ja takaisin eikun..

Hyvää uutta vuotta 2018. Vaihtuihan se vuosi viimeinkin ja uuteen vuoteen mennään positiivisin mielin. Tuli tosiaankin vietettyä viimeiset vajaa pari viikkoa Suomessa ja joulu ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen kotona. Ehkäpä tähän alkuun voisi ottaa viime vuoden pikakelauksella taaksepäin.

Ensimmäiseksi en ole tainnut vielä elämäni aikana asua niin useassa eri paikassa kun vuonna 2017. Se tunne kun luulee löytävänsä kodin itselle ja lopulta kaikki meneekin päin mäntyä on erittäin raskasta. Maltalla asuntojen vaihtaminen ei ole halpaa lystiä ja kiitos vanhempien jotka sai jeesattua sen verran, että pääsin vihdoin muuttamaan asuntoon, jota ihan mieluusti kutsun kodiksi ja todellakin toivon ettei tuosta tarvi olla seuraavaan vuoteen muuttamassa minnekään. Sijainti asunnolla on ihan paras ja asunto sijaitsee ihan Slieman keskustassa. Pistän loppuun muutaman kuvan asunnosta. Sain tänään vihdoinkin kotiin toimimaan IPTV:n ja sen mukana yli 90 eri kanavaa. Pitänee käydä ostamassa vielä vähän juttuja omaan asuntoon kuten esimeriksi hyllyjä yms.


Muuten viime vuoteen on mahtunut vaikka ja mitä kuten ero kesällä ja nyt kuvioissa on sitten uusi seuralainen. Täytyy sanoa, että jonkun verran kulttuurieroja huomaa suomalaisten ja maltalaisten välillä -suurin taitaa olla tuo perhekeskeisyys. Näin suomalaiselle se, että lapset asuu kotona vielä 30 tienoilla on jotenkin ihan outoa. Mutta toisaalta onhan täällä välimatkan niin todella lyhyet, ettei omaa asuntoa ole järkevä hankkia kun vasta siinä vaiheessa kun se on todella tarpeellinen.

Äidin tekemät villasukat 

Sitten vihdoin jouluun ja Suomi-lomaan. Vajaaseen pariin viikkoon mahtui vaikka ja mitä. Perinteiseen tapaan piti tottakai käydä Keskisellä. Vaikka tuolla on tullut nuorena käytyä vaikka kuinka usein, nyt ensimmäisen kerran tuli nähtyä itse Vesa Keskinen paikan päällä. Seinäjoella tuli käytyä isovanhempien luona sekä serkun ja kummitytön. Kamala kun hänkin vain kasvaa vuosi vuodelta ja kohta on pidempi kuin kummitädit. Seinäjoella saatiin myös kunnon valkea talvi kun joulun aikana satoi varmaankin lähemmäs 20cm lunta. HUH kun tuo tuntuu kylmältä. Oli ihana palata Maltalle kun ilma on paljon lämpöisempää. 

Loppuloma menikin sitten PK -seudulla siskon luona. Päästiin todistamaan HIM:n viimeisiä Helldone keikkoja Helsingin jäähallilla. Mukana oli myös the 69 Eyes. Täytyy sanoa, että hiukan tuli kyllä teiniajat mieleen kun pääsi katsomaan bändejä jota on eniten fanittanut nuorena. Keikkailu ei kuitenkaan jäänyt siihen vaan pari päivää myöhemmin oli vuorossa Vain Elämää -live. Itse menin sinne vähän niin ja näin fiiliksillä mutta keikka oli itseasiassa ihan hyvä ja viihdyttävä. Ilta oli loppuunmyyty ja Hartwall arena veti semmoiset 14 000 katsojaa tuona iltana. Kesäksi onkin sitten buukattuna liput Suomeen ja keikkaliput Hollywood Vampires keikalle. Hollywoodin vamppyyrit on siis Johnny Deppin, Alice Cooperin ja Joe Perryn kokoonpanolla oleva bändi.