Kevään lämpimin viikonloppu

Vihdoinkin kauan odotettu kevät alkaa näkyä Maltalla. Lämpötila nousee pikkuhiljaa ja mittarissa näkyy 18-20 astetta. Kevään tuntua on kuitenkin viileä tuuli, joka tarkoittaa ettei shortseja tai ihan t-paidalla vielä tarkene ulkona (mistä tunnistaa turistin Maltalla -shortsit ja varvastossut tässä säässä). Parasta taitaa olla, että asunto alkaa vihdoin lämmetä eikä esimerkiksi suihkussa käynti ole yhtä tuskaa. 

Käyntiin eilen Chrisin kanssa hänen työkaverin häissä. Suomalaiselle kuullostaa kovin oudolta, että häät pidetään sunnuntaina keskellä kirkasta päivää. Maltalla se on taas hyvin tyypillistä tai vuorostaan iltapäivä tai iltahäät lauantaina. Miten maltalaiset häät eroaa suomalaisista?

Maltalaiset häät on yleensä seisomahäät, eli istumapaikkoja ei juurikaan ole vaan muutamat paikat on varattu vanhuksille. Muuten porukka seisoo tapahtuman ajan -korkokengillä se tuntuu hiukan tuskalta. Varsinaista ohjelmaa häissä ei ole vaan häissä jutellaan ja juodaan. Kaikissa häissä on aina open bar joten alkoholia saa rajattomasti koko illan ajan. Varsinaista ruokailua ei ole vaan pitkin häävastaanottoa kiertää tarjoilijat erilaisten pikkupurtavien kanssa. Hääpari saapuu tapahtumaan vasta hiukan myöhemmin ja saapuessa kiertää ja tervehtii vieraita - tällöin yleensä morsiusneidot/bestman kiertävät parin mukana ja keräävät lahjakuoria. Maltalla ei anneta häälahjoja vaan aina kirjekuoressa rahasumma joka on yleensä noin 50-100e välillä riippuen kuinka hyvin hääparin tuntee. Häät loppuu siihen kun hääpari tanssii ensimmäisen yhteisen tanssin ja noin 30min sen jälkeen leikataan hääkakku ja tämän jälkeen juhlat on ohi. Pienetkin häät saattavat maksaa Maltalla jopa 30 000€ joten lahjaraha on tarkoitettu kustannuksien maksuun. Mahdolliset jatkot kustantavat aina tuhansia lisää ja tähän on yleensä kutsuttu vain läheisimmät ihmiset. Kuullostaa aika puuduttavalta? Noh vähän tylsähköt häät on Maltalla. Seuraavat on tulossa jo 14.4 ja tuolloin messu on Mdinan kirkossa ja englanniksi joten päätettin, että seuraavissa häissä mennään katsomaan myös kirkko osuus. 

Lauantaina kierreltiin ympäri Maltaa ja päädyttiin San Antonion -puutarhaan sekä käytiin Fontanellan kahvilassa Mdinassa nauttimassa päiväkahvit ja kakkupala. Lopuksi suunnattiin vielä Buskettin metsään kävelylle. Nyt olisi vielä pari työpäivää jäljellä jonka jälkeen torstaina suunta Ranskan Toulouseen pidennetylle viikonlopulle. Pieni loma tulee kyllä tarpeeseen. Seuraavaksi siis kuulumisia reissusta :)

Talvikuulumisia Maltalta.

Johan on taas tapahtunut kaikkea viime kerrasta. Katsotaan, että kuinka pitkän tarinan saan tällä kertaa aikaiseksi. Viime kerran jälkeen sain kutsun mm virallisesti käymään Chrisin kotona sekä pääsin ensimmäistä kertaa työmatkalle Lontooseen sekä herään aamuyöllä kun kämppä tulvii myrskyn vuoksi. 

Joskos sitä, vaikka aloittaisi siitä, että sain pari viikkoa sitten tuon niin sanotusti virallisen kutsun maltalaisen poikaystäväni kotiin. Olin nähnyt Chrisin vanhemmat aikaisemmin mutta vain pikaisesti eikä montaa sanaa ehditty vaihtamaan. Se, kun viimeksi sain kutsun tavata poikaystäväni vanhemmat on varmasti ainakin 10v sitten Suomessa. Nyt vastassa on ensimmäisen kerran vieras kulttuuri - onneksi Maltalla puhutaan toisena kielenä englantia, joten kielimuuria ei varsinaisesti ollu. Maltalla on kohteliasta viedä vaikka viinipullo tai vastaavaa kun saat kutsun kylään, edes jokin pieni kiitos siitä, että sut kutsutaan kylään. Kaapista löytyi Suomireissun jäljiltä Pandan konvehtirasia jonka nappasin mukaan sekä lähikaupasta viinipullo -luulisi ainakin näillä eväillä piristävän herrasväkeä. 

Chrisillä on neljä nuorempaa sisarusta jotka ovat usko tai älä neloset. Kolme siskoa ja yksi veli ja neljä vuotta nuoremmat kun hän. Chrisin veljen tyttöystävä tuli myös ensimmäistä kertaa virallisesti "näytille" samaan aikaan kuin minä ja Chrisin siskoista kahden poikaystävät tulivat kylään myös. Maltalaiset on tosi rentoja ja vieraanvaraisia ihmisiä. Chrisin isä on hovimestarina paikallisessa Hiltonissa ja toimi hyvin hovimestarin elkein kotosalla, kaivoi mm baarikaapista viinat pöytään ja piti huolen, että jokaisella riitti juomista lasissa. Yleensä maltalaiseen tapaan kuuluu isot ruoka-annokset sekä hiukan erilainen Välimerellinen ruoka mutta tällä kertaa tarjolla oli vain naposteltavia kuten erilaisia juustoja sekä leipiä ja pikkusuolaista. Suurin yllätys vierailussa oli nähdä heidän kotinsa. Chris ikää 31 jakaa huoneensa pikkuveljensä kanssa( jonka tiesin jo) mutta shokkina tuli se, että he nukkuvat KERROSSÄNGYSSÄ samoin nuo kolme sisarusta iältään kohta 27 nukkuvat samassa huoneessa kerrossängyissä. Kaippa tähän voi vain sanoa, että Välimeren kulttuuri? Pääasia on kuitenkin, että perhe on todella mukava ja heidän kanssa on helppo jutella. 

Terveiset myös Lontoosta. Viime kerrasta taitaa olla joku 4-5 vuotta kun siellä tuli pyörähdettyä. Lontoossa oli KYLMÄ mittari näytti jotain -1 ja +3/4 välissä. Onneksi sentään sää oli aurinkoinen. Käytiin Ice Totally Gaming messuilla. Mitkä oli omasta mielestä tosi mahtavat. Paljon aikaa ei esimerkiksi nähtävyyksiin ollut mutta sen verran ehdittiin maanantaina käydä, että Oxoford streetin kauppoja pääsi kiertelemään. Käytiin syömässä myös vaikka kuinka monessa hyvässä ravintolassa ja ruuan laatu pääsee yllättämään verrattuna vaikka Maltan ravintoloihin. Seuraavan kerran pitää kyllä varata hiukan aikaa ja käydä pyörimässä Lontoossa eri paikoissa. 

Mitäs Maltalle kuuluu? Noh perjantaina alkoi myrsky ja sade. Nukahdin mutta heräsin 5 jälkeen aamulla siihen kun tuuli on yltynyt niin kovaksi, että se herättää. Seuraavaksi tajua että jossain kuuluu veden tippumisääntä. Katson kelloa ja totean sen olevan vasta vähän yli 5 aamulla. Naapurissa toimistossa jatkuneet kemut vei metelin takia sänkyyn vasta 24 jälkeen. Noh ei muutakuin valot päälle ja ikkunan alla vesilätäkkö sekä ikkunaverhot märät ja vesi tippuu katosta ja ilmeisesti myös ikkunoiden välistä vaakatasossa olevan sateen/ tuulen vuoksi. Makuuhuoneen katossa on halkeama josta tippuu vesi ja samoin vessan katossa on halkeama mistä vesi tippui asuntoon. Noh mutta Mela asutaan Maltalla ja asunnot on mitä on. Myrskyt kuuluu Välimeren ilmastoon ja viime vuonna ne hajotti rakennuksia yms. Linkki englanninkieliseen artikkeliin mm tämän viikonlopun tuhoista kiitos Lovin Malta -sivuston.

Home is where your hear is - vai onko?

Tässä mietin viimeiseen postaukseen liittyen sitä, että mikä on se paikka mitä kutsua kodiksi. Puhekielessä on aina helpompi sanoa "mä meen kotiin" kuin " menen kämpille". Kun viimeksi kirjoittelin sitä, että viime vuosi taisi olla ensimmäinen pitkään aikaan kun tuota niin kutsuttua "kotia" tuli vaihdettua aika tiiviiseen tahtiin. En tiedä alkaako tässä painaa pikkuhiljaa lähestyvä 30v synttärit. Jos hypättäisiin ensimmäisenä ajassa vaikka vuosikymmen taaksepäin.

Muutin 16- vuotiaana opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja vaikka välimatkaa opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä oli hurjat 25km tuntui helpommalta muuttaa koulun asuntolaan kun lähteä seikkailemaan päivittäin Seinäjoki-Lapua akselia heikohkojen julkisten yhteyksien puolesta. Kiitos Lapuan Kristillisen Opiston tarjoaman ilmaisen asuntolan. Huone oli jaettu huonekaverin kanssa, meillä oli oma vessa mutta alakerrassa oli yhteiset tilat, josta löytyi pieni keittiö sekä tottakai pyykinpesutila. Opiskelijaelämä oli todellakin hyppy siihen niin sanottuun itsenäiseen elämään -enää ei asuttu vanhempien valvovan silmän alla vaan vapaus määrätä itse miten vapaa-ajan vietti. Tosin vastapainona tuli myös ruuanlaitto sekä pyykkien pesu -jota kukaan muu ei puolesta tehnyt. Tuohon aikanaan tuli puhuttua asuntolasta asumismuotona kodin sijaan. 

Valmistumisen jälkeen päätin hypätä tuntemattomaan ja lähdin viettämään Au Pair -vuotta Jenkkeihin. Ikää oli tuolloin 19v enkä ollu aikaisemmin ollut edes lentokoneessa. Muutto toiselle puolelle maailmaa ja täysin vieraan perheen ja kulttuurin keskelle oli kasvattava kokemus. Täytyy sanoa, että olen aina ollut todella itsenäinen ( saattaa johtua myös siitä, että olen vanhin sisaruksista) ja tottunut tekemään asioita itsenäisesti. Au pair -vuoden aikana myös koti jossa vietin ala-asteen sekä yläasteen ajan oli myyty ja vanhemmat olivat muuttaneet pienempään kerrostaloasuntoon omakotitalon sijaan. Ehkäpä viimeistään tuolloin sana mennä kotiin muutti hiukan muotoa. Au Pair -vuoden jälkeen muutin Helsinkiin ja hommasin itselleni ensimmäisen vuokra-asunnon sekä kävin ostamassa ensimmäiset omat huonekalut asuntoa varten. Tuolloin kai asuntoa pystyi kutsumaan kodiksi mutta mites kaupunki tai maa? Aika nopeasti alkoi tulla tunne ettei tämä ehkä ole kuitenkaan se paikka missä viihtyy ja mitä kutsua omaksi paikaksi. Ainut ratkaisu oli myydä omaisuus ja pakata laukut ja jatkaa matkaa eteenpäin.

Pari kesäkauden ajan työskentelin Turkissa matkaoppaana ja kauden välissä vanhempien vierashuoneessa, mikä tottakai noin 25v on aika haastavaa palata takaisin vanhempien nurkkiin. Tieto kuitenkin, että tilanne on vain tilapäinen auttoi asiaa. Vuoden päivät asuin myös siskon olohuoneessa vieras sängyssä ja kokeilin jälleen asua Suomessa mutta kylmä totuus itselle on se, ettei siellä vaan viihdy. 

Suuntana Irlanti ja uusi Au pair -pesti todella mukavassa irlantilaisperheessä. Perhe oli mahtava ja rakastuin maahan ihan älyttömästi ja paikallisten ihmisten ansiosta maahan oli todella helppo sopeutua. Irlantia voisin harkita ehdottomasti uudelleen. Ympäristö missä asuin oli tyypillinen postikorttikuva Irlannista -vihreitä peltoja ja lampaita, pieni kylä keskellä ei mitään mutta kaikki tarpeellinen kylässä ja isompi kylä noin 15min ajomatkan päässä.

Viimeiset reippaan 2.5v olen asunut Maltalla ja jotenkin rento Välimeren elämäntyyli sopii itselle tässä vaiheessa. Olen asunnut täällä aika monessa eri asunnossa ja osa niistä on ollut ihan mukavia mutta osa todella kolkkoja ja paikalliseen tyyliin valmiiksi kalustettuja (meille tyyli on ns mummon mökki). Nyt vihdoin joulukuun alusta löysin itselleni vihdoin paikan jota on tässä vaiheessa ihana kutsua kodiksi. Koti on maltalaisen mittakaavan mukaan moderni -tarkoittaen huonekaluja Ikeasta. Tällöin voi asunnon hinnaksi laittaa vaikka ja mitä ja standardi menee Skandinaaviseen mittakaavaan. Onhan se kallista, pienestä 1 makuuhuoneen asunnosta vuokrahinta on 700€ ja siihen laskut vielä päälle. Varsinkin kun Maltalla peruspalkka on noin 800-1200€ välissä. Onneksi nettikasinoilla palkkaus on hiukan parempi niin pystyy asunnon hankkimaan itselle hiukan paremmin. Kai tässä vaiheessa voi siis todeta kun paikallaan on pysynyt niin pitkään, että tässä vaiheessa koti on täällä ja niin kai sydänkin :D 

Lämpimästä ja kylmään ja takaisin eikun..

Hyvää uutta vuotta 2018. Vaihtuihan se vuosi viimeinkin ja uuteen vuoteen mennään positiivisin mielin. Tuli tosiaankin vietettyä viimeiset vajaa pari viikkoa Suomessa ja joulu ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen kotona. Ehkäpä tähän alkuun voisi ottaa viime vuoden pikakelauksella taaksepäin.

Ensimmäiseksi en ole tainnut vielä elämäni aikana asua niin useassa eri paikassa kun vuonna 2017. Se tunne kun luulee löytävänsä kodin itselle ja lopulta kaikki meneekin päin mäntyä on erittäin raskasta. Maltalla asuntojen vaihtaminen ei ole halpaa lystiä ja kiitos vanhempien jotka sai jeesattua sen verran, että pääsin vihdoin muuttamaan asuntoon, jota ihan mieluusti kutsun kodiksi ja todellakin toivon ettei tuosta tarvi olla seuraavaan vuoteen muuttamassa minnekään. Sijainti asunnolla on ihan paras ja asunto sijaitsee ihan Slieman keskustassa. Pistän loppuun muutaman kuvan asunnosta. Sain tänään vihdoinkin kotiin toimimaan IPTV:n ja sen mukana yli 90 eri kanavaa. Pitänee käydä ostamassa vielä vähän juttuja omaan asuntoon kuten esimeriksi hyllyjä yms.


Muuten viime vuoteen on mahtunut vaikka ja mitä kuten ero kesällä ja nyt kuvioissa on sitten uusi seuralainen. Täytyy sanoa, että jonkun verran kulttuurieroja huomaa suomalaisten ja maltalaisten välillä -suurin taitaa olla tuo perhekeskeisyys. Näin suomalaiselle se, että lapset asuu kotona vielä 30 tienoilla on jotenkin ihan outoa. Mutta toisaalta onhan täällä välimatkan niin todella lyhyet, ettei omaa asuntoa ole järkevä hankkia kun vasta siinä vaiheessa kun se on todella tarpeellinen.

Äidin tekemät villasukat 

Sitten vihdoin jouluun ja Suomi-lomaan. Vajaaseen pariin viikkoon mahtui vaikka ja mitä. Perinteiseen tapaan piti tottakai käydä Keskisellä. Vaikka tuolla on tullut nuorena käytyä vaikka kuinka usein, nyt ensimmäisen kerran tuli nähtyä itse Vesa Keskinen paikan päällä. Seinäjoella tuli käytyä isovanhempien luona sekä serkun ja kummitytön. Kamala kun hänkin vain kasvaa vuosi vuodelta ja kohta on pidempi kuin kummitädit. Seinäjoella saatiin myös kunnon valkea talvi kun joulun aikana satoi varmaankin lähemmäs 20cm lunta. HUH kun tuo tuntuu kylmältä. Oli ihana palata Maltalle kun ilma on paljon lämpöisempää. 

Loppuloma menikin sitten PK -seudulla siskon luona. Päästiin todistamaan HIM:n viimeisiä Helldone keikkoja Helsingin jäähallilla. Mukana oli myös the 69 Eyes. Täytyy sanoa, että hiukan tuli kyllä teiniajat mieleen kun pääsi katsomaan bändejä jota on eniten fanittanut nuorena. Keikkailu ei kuitenkaan jäänyt siihen vaan pari päivää myöhemmin oli vuorossa Vain Elämää -live. Itse menin sinne vähän niin ja näin fiiliksillä mutta keikka oli itseasiassa ihan hyvä ja viihdyttävä. Ilta oli loppuunmyyty ja Hartwall arena veti semmoiset 14 000 katsojaa tuona iltana. Kesäksi onkin sitten buukattuna liput Suomeen ja keikkaliput Hollywood Vampires keikalle. Hollywoodin vamppyyrit on siis Johnny Deppin, Alice Cooperin ja Joe Perryn kokoonpanolla oleva bändi. 

Vuosi 2017 vähän toisesta näkökulmasta

Mietin muutaman päivän, kirjoitanko tätä vai en, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että mun pitää vain saada purettua omat ajatukset ylös ja se mikä itseltä luonnistuu parhaiten on kirjoittaminen. Vuosi alkaa lähenemään loppua ja onkin ehkä aika kirjoittaa pieni yhteenveto. 

Vuosi 2017 on ollut yllättävän rankka henkisesti ja välillä on tuntunut siltä, ettei kaikki palat pysy ihan kasassa ja osa kavereista onkin nähnyt niitä romahtamisia. Aikaisemmissa kirjoituksissa varsinkin viime vuonna ja alkuvuodesta kerroin kuinka olin vielä eksän kanssa ja tuli tehtyä sitä sun tätä. Meidän suhde alkoi kuitenkin menemään jo alamäkeen viime syksynä ja keväällä tilanne sitten kasaantui vielä enemmän ja oli parempi pistää vain kamat kasaan ja aloittaa oma elämä. Itselleni oli henkisesti aika rankkaa katsoa kun toinen on pitkään ilman töitä ja kaikki mahdolliset lomasuunnitelmat menee uusiksi. Mikään ero ei koskaan ole helppo ja varsinkin kun tavarat menee jakoon samasta kodista. Mutta päätös oli kuitenkin oikea ja itselle alkukevään paha olo helpotti kun päätöksen sai tehtyä. 

Eron jälkeen meni pari kuukautta, että sain vihdoin uuden asunnon itselleni ja muutin yhteen parin tytön kanssa. Löydettiin ihana kämppä hyvällä sijainnilla, mutta nyt parin kk aikana ei ihan kaikki mennyt putkeen. Pelkästään asunnon etsimiseen meni todella paljon aikaa ja energiaa sillä, asuntoa mikä sallii koiran ja vielä vähän isomman koiran ei meinannut löytyä sitten millään. Maltalaiset tuntuvat hyväksyvän pienen koiran, mutta isompaa ei sitten ollenkaan. Itselläni tulee keväällä 30v täyteen ja taidan olla, ehkä enemmän oman tieni kulkija ja oman rauhan kaipaava kuin kämppisasumisen ystävä. Itselle koti tarkoittaa paikkaa, missä voi rentoutua työpäivän jälkeen ja ladata akkuja. Vaikka kämppiksen koira onkin ihana, tuli mitta täyteen kun asunto missä ei ole edes naulan reikää seinässä on raavittu seiniä sekä revitty sohva. 

Maltalla asuntojen hinnat ja asunnon vuokraus on kuin arpapeliä ja yhden makuuhuoneen asunnoista saa maksaa tänäpäivänä helposti 650-750€ ja siihen vielä laskut päälle. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että oman mielenterveyden kannalta tuo oma asunto tuntuu olevan paras ratkaisu. Oma asunto mahdollistaa paremmin myös esimerkiksi vieraiden majoittamisen :)

Jos jotain positiivistä pitäisi tästä vuodesta keksiä, niin ensimmäisenä tuli ylennys työpaikalla ja se oli kiva lisä kun pääsi vuorotyöstä ma-pe toimistoaikoihin. LuckyDinolla on tullut oltua reipas 1.5v ja eipä ainakaan itsellä vielä kiire vaihtaa työpaikkaa. Ehkä maininta voi olla hyvä myös Chrisistä johon tutustuin syksyllä. Tässä pari kk aikana on tullut huomattua, että taitaa tästä jotain tullakin. Näin suomalaisena täytyy sanoa, että ehkä suurin mikä maltalaisessa kultuurissa tulee vastaan on se, että maltalaiset asuvat kotona niin pitkään, että ostavat oman asunnon/ menevät naimisiin tms. Asuntojen vuokraus on niin kallista joten useimmiten ensimmäinen asunto paikallisilla onkin omistusasunto. Chris siis asuu vielä toistaiseksi vanhempien luona ja jakaa huoneen veljensä kanssa. Muutenkin maltalaiset viettävät paljon enemmän aikaa perheen kesken kun suomalaisessa kulttuurissa. Päivä kerrallaan ja katsotaan millainen soppa tulee Suomi-Malta pariskunnasta :D 

Vajaa kuukausi jouluun ja meikä lähtee ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen jouluksi kotiin. Aikaisempina vuosina on tullut käytyä joulukuun alusta tai marraskuussa isänpäivän tienoilla kotona, mutta nyt pääsee viettämään joulua kotiin. Onneksi lomalla on vaikka ja mitä suunnitelmia, mennään siskon kanssa katsomaan 27.12 HIM:n jäähyväiskeikkaa ja 29.12 Vain Elämää -konserttia. Meillä olisi myös 28.12 vanhan työporukan kanssa reunionin ja vaihdetaan kuulumisia. Paljon tulee siis tapahtumaan joululomalla kuten myös se, että Chris tulee ensimmäistä kertaa Suomeen. Katsotaan miten se kestää kylmää :D

Ensi viikolla pitäis sitten juhlia Suomi 100v kemuja. Veikkaan, että noista tulee kyllä hyvät kekkerit. Ollaan tehty vaikka ja mitä niiden eteen. Mutta siitä lisää sitten seuraavassa kirjoituksessa. 

Marraskuista hulinaa

Nyt kai voi sanoa vihdoin, että myös Maltalla on syksy alkanut. Illat alkaa olla jo sen verran viileitä, että pitkähihaisella ei enää tarkene vaan tarvitaa hiukan lämpöisempää varustusta -kuitenkin takki pysyy vielä kaapissa! Päivisin lämpötila on kuitenkin vielä 18-22 välillä ja auringonpaisteessa tarkenee vielä t-paidalla ja shortseilla. 

Käytiin viime viikonloppuna Chrisin kanssa kävelemässä ja kiipeilemässä Maltan rantakallioilla. Tuuli oli ihan mahdoton ja melkein puhelin lähti kädestä lentoon kuvia ottaessa. Huomaa kyllä, että turistikausi alkaa olla ohi vaikka vielä rohkeita ihmisiä oli meressä uimassa ja aurinkoa ottamassa ( meillähän oli taas päällä pitkät housut ja hupparit ja kaulahuivia ja pipoa ). Noh tuntuuhan ilma kuitenkin lämpimältä jos tänne eksyy lomailemaan. Pitää napata matkaan mukaan seuraavan kerran kämppiksen pian vuoden ikäinen koira. 

Saatiin viime viikolla kasaan muutamalla tytöllä työryhmä ja aloitettiin suunnittelemaan 100 -vuotiaan Suomen itsenäisyyspäiväjuhlia. Kukaan ei ollut vielä aloittanut suunnittelemaan minkäänlaisia kekkereitä. Varatiin Portomasosta meille Hush Lounge joka on tanskalaisen omistajan pitämä 5* ravintola. Tapahtumassa näytetään linnanjuhlia sekä tarjolla on esimeriksi ruisleipään tehtyjä naposteltavia kuten myös esimerkiksi tanskalaisia lihapullia (tarpeeksi lähellä suomalaisia). Ideana on järjestää myös arvontaa, jossa mahdollisuus voittaa esimeriksi karjanlanpiirakoita ja suomalaisia viinapulloa (jota ei siis saarelta saa). Odotan innolla mitä tulevan pitää. Tapahtuma pitää ainakin erittäin kiireisenä seuraavat viikot ja ihana päästä näkemään millainen saadaan aikaan. Tästä onkin syttynyt idea alkaa järjestämään enemmän juttuja ja tapahtumia Maltalla. Idea olisi ihana saada vaikka Suomi kahvilaa pystyyn silloin tällöin, jossa voisi nauttia vaikka karjalanpiirakoita ja pullaa. Ehkäpä se on vuoden 2018 lupaus?

Käytiin myös pari päivää sitten Can You Escape  -pakohuoneessa. Heillä on ollut 27.10 lähtien erikoishuone Halloween -teemalla. Graveyard Escape oli ihan mahtava ja huoneessa ainoana valona toimi taskulamput. Kauhuteema oli hieno ja päästiin ulos huoneesta niin, että jäi 13 sekunttia jäljelle. Mahtava kokemus ja ihan sairaan mukavaa henkilökuntaa myös. Pitääpäs käydä testailemassa, jossain vaiheessa myös muita huoneita. 

Kuulumisia Maltalta ja Espanjasta

En oikein tiedä, että mistä sitä tällä kertaa aloittaisi kirjoittamisen kun viime viikkojen aikana on tapahtunut vaikka ja mitä. Kävin ensimmäistä kertaa Espanjassa muutaman päivän minilomalla ja samaan aikaan tapahtui Maltalla koko maata sekä aika hyvin myös maailmaa järisyttävä autopommi, jossa kuoli tunnettu maltalainen journalisti/bloggeri. 

Ehkäpä lomakuulumisilla on hyvä aloittaa :)

Lähdettiin tyttöjen kanssa muutaman päivän minilomalle Barcelonaan. Jälleen kerran kiitos Ryanairin halpojen lentojen ja menopaluun sai 59€. Ryanair lentää pääosin Gironaan joka on noin 90km Barcelonan ulkopuolella, kentältä meni näppärästi suoraan bussi Barcelonan keskustaan ja sieltä sitten vielä metrolla muutama pysäkin väli ja päästiin hostellille. 

Barcelona itsestään oli ehkä vähän pettymys verrattuna vaikka Pariisiin tai Roomaan, mutta kiva kohde jos haluaa yhdistää rantaloman sekä kaupunkiloman - shoppailua ja Sangriaa. Ruoka oli omasta mielestä kuitenkin suhteellisen edullista verrattuna vaikka muihin suurkaupunkeihin missä on tullut lomailtua. Löydettiin muutama pikkukuppila jossa happy hour aikaan sai Mohiton joko 2.80€ tai 3€ hintaan. 

Ah ja tietenkin meidän majoitus Barcelonassa. Oltiin La Rambla -kadun läheisyydessä hostellissa, yö maksoi noin 20e per nokka ja otettiin 4 hengen huone. Huone oli kuin vankilasta ja kokemus aika hirveä. Ensimmäinen yö saatiin olla rauhassa kolmisteen siellä, mutta seuraavaksi yöksi nuorisohostelliin eksyi italialainen vanha mies. Sängyt natisi ja kitisi ja heilui jos vähänkin kylkeä käänsi. Mies nukkui päivän ja sitten hävisi illaksi jonnekin ja tuli sitten puolen yön aikaan takaisin. En tiedä, että mikä siinä oli mutta jostain syystä hän pyöri ja pyöri ja joka 30min välein kiipesi sieltä yläsängystä alas vessaan. Joka kerta jalat otti mun patjalle alasänkyyn vaikka tikkaat olis vieressä. Mies teki tuota varmaan 10x jonka aikana ei toivoa että saisi unta. Lopulta kello oli 3.30 ja mies vielä hyppäsi alas ( ei puhunut oikein sanaakaan englantia) ja silloin potkaisin jaloilla yläpetiin niin, että varmasti tunsi. Sen jälkeen loppui hyppely.


Viimeinen yö reissusta suunnattiin Gironaan ja itse tykkäsin siitä tosi paljon. Gironan vanha kaupunki oli todella kiva ja siisti. Omasta mielestä se on ehkä vähän väärin, että joutuu kirkkoihin maksamaan sisällä jos haluat käydä katsomassa, että miltä ne näyttää. Gironassa on myös kuvattu osa Game of Thrones -jaksoista kuten Aryan olosta Bravoksessa.

Maltalla on tosiaan viimeisen parin vuoden aikana tehty kuusi autopommi-iskua (kaikki edelleen selvittämättä), viimeisin isku kohdistui tunnettuun journalistiin. Daphne Caruana Galizia tunnettiin Maltalla niin sanottuna pelottomana naisena. Kukaan journalisti ei Maltalla ole uskaltanut kirjoittaa niin suoraan mm politiikasta taikka esim ihmisistä jolla saattaa olla yhteyksiä kansainvälisiin rikosliigoihin. Kyseinen murha järkytti aika paljon paikallisia murhan selvitykseen on vaadittu myös FBI:n osallistumista. Kynttilöitä ja muistokirjoituksia löytyy aika monesta paikasta ja uutiset täyttyy edelleen päivittäin uusista artikkeleista liittyen häneen tai kuolemaan. En kyllä itse oikein tiedä, että mitä tästä kaikesta ajattelisi. 

Muuten Maltalla alkaa syksy tehdä pikkuhiljaa tuloaa, sää alkaa olla tuulisempi ja pilvisempi mutta aurinkoisena päivänä mittarissa on kuitenkin vielä semmoinen 25'c astetta ja iltaisin tarkenee kävellä shortsit jalassa. Huomenna olisi sitten tarkoitus mennä katsomaan Oopperan kummitus -musikaali/konsertti.